Ei mikään temppukoira

Mischa ei anna tassua. Se ei kieri. Ei kuole käskystä. Ei jahtaa häntäänsä (anteeksi vaan, mutta musta se on typerin temppu ikinä). Ei pompi yhdellä tassulla. Ei seiso päällään. Eikä tee mitään muitakaan temppuja.

Sain pientä esimakua temppuilusta Silkkitassun koirakoulussa, joka on muuten kaikin puolin siis ihan jees koirakoulu, ja nyt tulee se mutta. Opeteltiin istumista ja istumasta nousua kahdelle takatassulle siten että etutassut nostetaan ilmaan. Temppu on varmaan yksinkertainen pienikokoiselle koiralle, mutta isokokoiselle kömpelölle koiralle (joilla on aikuisiällä muutenkin on paljon tassuongelmia, mitä yritän kovasti välttää kaikin keinoin) tämä temppu oli suorastaan mahdoton. Ehkä tulkitsin väärin pentukouluopettajan katseita ja tuhahduksia, mutta mielestäni tällaiset akrobaattitemput kuuluvat pienikokoisille ketterille koirille. Lopetin Mischan rääkkämisen aika nopeaan ja tehtiin sitten muuta.

Tästä mulle jäi varmaan muutenkin jotenkin huono maku kaikkeen temppuiluun ja osittain siksi, että meidän tavoitteet on koiran harrastuksissa ja tottelevaisuuskokeesa ja tällä hetkellä ehdottomasti ja etusijassa kotikasvatuksessa, temppujen opettaminen jää yksinkertaisesti vaan vähemmälle. Sen jälkeen kun kuulin noin kymmennen kerran vierailta "Mischa, anna tassu" ja johon kyllästyin sanomaan, ettei sille ole opetettu antamaan tassua, aloin opettaa sitä. Ei ole kovin vaikeaa, mutta jos kerran ihmiset haluaa että Mischa antaa tassun, niin olkoon.

Krista opettaa Mischalle "anna tassu":a.

Koirapennulle on aivan ehdottoman tärkeää oppia katsekontakti ohjaajaan kaikissa tilanteissa ja häiriöissä. Katsekontaktilla koira pyytää ns. lupaa tehdä asioita. Ilman katsekontaktia oikeastaan turha alkaa opettaa koiralle mitään muuta. Jos koira pälyilee mieluummin seiniä tai röhnöttää lattialla, sitä ei saa tekemään mitään ;)) Me ei esim. mennä koirapuiston portista sisään ennen kuin Mischa istuu vasemmalla puolellani portin edessä ja katsoo minuun. Sitten voi mennä leikkimään. Koira ottaa kontaktia ennen kuin mennään ulos ovesta, ennen kuin saa ruokaansa, kun aletaan treenaamaan.

Pennulle opetetaan Ei ota ja Irti käskyjä. Koska se keksii pistää suuhunsa kaikkea kiellettyä. Sille opetetaan Odota sanan merkitys, Ohi (koirien ohitustilanteessa) ja Tule tänne, ja olen nyt varmaan unohtanut jotain muuta tärkeää. Mischa osaa myös Alas -sanan. Sitä käytetään jos on onnistunut livahtamaan sohvalle tai sänkyyn (mitä meillä ei suvaita). Alas tulee oikein iloisesti ja vauhdilla, koska se tarkoitta herkkuuujaaa!

Mitkään käskysanat (puhutaan myös kehotuksisa ja jne) eivät ole ikäviä tapahtumia, vaan niitä seuraa aina kehuminen, leikkiminen, haliminen ja namitus. Joten käskyjen suorittaminen koiralle on (pitäisi olla) hauskaa!

Kadun vaan sitä etten ajoissa alkanut opettaa Mischalle Seis-käskyä. Nyt me vasta aletaan harjoittaa sitä ja se olisi pitänyt olla ensimmäisiä asioita joista lähteä liikkeelle. Mischa on päässyt multa vahingossa irti parisen kertaa, mutta onneksi oltiin suhteellisen turvallisella alueella. Täällä meidän kotikadulla kulkee autoja, busseja ja ratikoita ympäri vuorokauden, joten Seis olisi aivan must..

Lisäksi Mischa osaa tulla Sivulle, Seurata vasemmalla puolellani katsekontaktilla pitkiäkin matkoja joskus myös häiriössä, mennä maahan liikkeestä (ohajtusti namilla), istu-maahan-istu-seiso -liikesarjaa, hakee kontaktia lenkillä, ja usein häiriössä, etsii nameja maastosta, tulee luokse ja harjoitellaan myös paikka sanaa.

Ollaan otettu käyttöön naksutin, josta Mischa tykkää kauheasti (naksutinääntä seuraa aina herkkuuuu) ja sillä opettanut naksutuksen alkeita, kosketuskepin ja kosketusmaton käyttöä. Mischa oppii naksutinharjoituksia kotiolosuhteita melko nopeasti (jos siis sattuu olemaan sellaisella fiiliksellä ;) ). Naksuttimella voi myöhemmin opettaa niitä temppuja kun aika käy tylsäksi mutta siitä on hyötyä myös tottiksessa.

Mimmit poseeraa.

Pictures by Krista Alava